I left my heart in Tokyo, down by the river don't you know

Pusero Vila
Huivi Pieces
Leggarit GT
Kengät Vagabond

Mietin tänään lähtemisiä. Jotenkin kevät ja syksy, eritoten jälkimmäinen herättää kaipuun jostakin uudesta. Ehkä se on tuo ikuinen kouluvuosirytmi, joka moisen tunteen herättää.

Viime vuonna se herätti minussa myös halun toimia ja lähdin silloisesta työpaikastani, ja vaihdoin alaa, ehkä vähän inhottavankin äkkiä - niinkuin muita työntekijöitä ajatellen. Mutta minkäs teet kun hyvä tarjous tuli nenän eteen ja olo silloisessa paikassa kyrpi. Enkä ole katunut tekoani hetkeäkään, vaikka sinänsä voisin hyvin palata samoihin hommiin, mutta en samaan työpaikkaan. Myös sitä edellisestä työpaikastani lähdin hieman erilailla kuin yleensä, roikuin kauan "ekstrana" kun olin jo siirtynyt toiseen paikkaan. Tein pari tuntia kuussa, jos sitäkään. Sitten en tehnyt enää juuri mitään ja yksi päivä postiluukusta tipahti tilinauha, jossa oli lopputili. Ajattelin että selevempi homma...

Viime aikoina minua on houkuttanut ajatus muuttamisesta pois nykyiseltä asuinpaikkakunnaltani, vaikka pidän nykytilanteestani erittäin paljon. Ruoho vaan tuntuu olevan vihreämpää aidan takana. Todellisuushan kuitenkin on se, että sama tasapaksu arki siellä muuallakin vain odottaa, kummasti alkaa se ruohokin kellertyä myös toisella puolen.

Edellinen biisiquote Röyksopp - Only This Moment